Samhörigheten mellan Estland och Finland har av tradition stått för ett livligt utbyte av varor, tankar och kultur. Seprahandeln fördelade ända sedan medeltiden tillgången på fisk och spannmål jämnt mellan kustfolken. När dess betydelse minskade aktualiserades ett tätt försvarssamarbete: på 1930-talet  i förbindelsekabeln mellan forten Nargö och Makilo och en gemensam satsning på en ubåtsflotta och en minspärr över Finska viken.

Suomen ja Viron yhteenkuuluvuus on perinteisesti toiminut  tärkeänä siteenä vilkkaan tavaroiden, aatteiden ja kulttuurin vaihdossa. Seprakauppa tasasi jo keskiajasta lähtien kalan ja viljan saantia Suomenlahden molemmille puolille. Kun seprakaupan tärkeys väheni sen tilalle nousi puolustusyhteistyö. 1930-luvulla tämä johti Naissaaren ja Mäkiluodon välille laskettuun yhteyskaapeliin sekä yhteiseen panostukseen  sukellusvenelaivastoon ja Suomenlahden miinasulkuun.

The Finnish and Estonian togetherness has traditionally expressed  trade, change of ideas and culture along the shores of the Gulf of Finland. In the 1930:ies a substantial defense-cooperation between Finland and Estonia was manifested by a cable between the fortresses Estonian Naissaar and Finnish Makilo and in building up a  submarinefleet and  seamine closures.